Firenzeläinen schiacciata
21 February 2007, 20:07 · english · italiano
Perinteinen firenzeläinen kakku karnevaalin aikana (helmi-maaliskuu).
"Schiacciata alla fiorentina"
Valmistusaineet:
- 12 kukkurallista lusikallista jauhoa
- 9 tasattua lusikallista sokeria
- 8 lusikallista kylmää maitoa
- 6 lusikallista öljyä
- 2 kananmunaa
- 1 lusikka leivinjauhetta
- 2 ison appelsiinin kuori raastettuna (niiden mehua, jos haluaa).
Lämmitä uuni 180 asteiseksi. Laita jauhoa, sokeria ja raastettu kuori maljaan. Lisää sitten munat, öljy ja maito. Sekoita niin että kaikki tulee samaksi väriseksi. Lisää leivinjauhe lopuksi (la Mamma käski). Sekoita vielä.
Levitä taikina suorakulmaiseen vuokaan (käytä leivinpaperia) noin 30×20 cm:ä.
Laita vuoka lämpimpään uuniin. Odota 20 minuuttia, kunnes pinta on vaaleanruskea. Kakku on valmis. Anna viiletä ja sirottele lopuksi pinnalle pölysokeria.
Syö kaikki.
Maistuu parhaalta pyhän viinin (vin santo) kanssa, tyypillistä toscanalaista aromaattista viiniä.
Original recipe by granma Bianca. Translated from Italian by Lello and Sara.



21 February 2007 at 13:33
Bello, ma ora la vogliamo davvero in italiano/inglese.
21 February 2007 at 20:12
Con tento?
28 February 2007 at 10:18
Decisamente!
Ora non resta che capire cosa sia un spoon per tua nonna! Uno da minestra? quello medio? o quello piccolo?
2 March 2007 at 8:57
Un cucchiaio cucchiaio. Non un cucchiaino. Un cucchiaio come quello che tu ci mangi i’ bbrodo.
La mi’ nonna dice sempre che questo dolce è facile perché si fa solo cor cucchiaio. ‘Un si deve pesa’ nulla.
Gna che lo faccia anch’io. È tanto tempo che ‘un lo fo
18 April 2007 at 21:49
Ah, la infornai da non piu’ di un minuto.
Speriamo la venga bona! L’ho prodotta in parallelo alla peperonata, spero di non essermi con fuso glingre di enti.
20 April 2007 at 12:57
Fantastica, venne veramente veramente bona! Ricevetti i con plimenti.
Io dissi che la ricetta mi venne da Pistoia via Finlandia.
20 April 2007 at 13:33
Fu citata anche la nonna Bianca!
E usai il cucchiaio da minestra. L’impasto mi venne parecchio viscoso, forse avrei potuto metterci un po’ piu’ latte, ma il risultato era propio buono.